Toisia tarinoita au paireista on, että joku on joutunut salakuvatuksi (yök) tai sellaiseen perheeseen joka on väkivaltainen tai jossa käytetään esim. huumeita. Elikkäs vapaasti lähtekää, muttä älkää olko sinisilmäisiä. Suomi on sen verran turvallinen maa, että huijaukset ynnä muut eivät ole välttämättä tullet tutuiksi suomalaiselle perusjampalle.
Armeijakokemus rajoittuu 9gaggiin :DDD
Sitten on mahdollista (taas jos rahaa löytyy) alkaa opiskella avoimessa yliopistossa. Sieltä löytyy vaikka mitä kursseja - riippuen tietenkin yliopistosta - ja niitä voi yleensä suorittaa sekä etänä että paikan päällä. Yleensä luennot tallennetaan ja niitä voi katsoa myös jälkikäteen. Yksi opintopiste maksaa maksimissaan sen 10e, ja yleensä se maksaakin juuri sen verran. Eri opintokokonaisuuksissa on eri opintopistemäärät. Jos sitten päätyy opiskelemaan myöhemmin täyspäiväisesti yliopistoon, osa kursseista voi saada hyväksiluettua avoimen opintojen takia.
Yliopistojen kirjastoista löytyy myös pääsykoekirjoja kurssimateriaalien lisäksi ja kirjastokortti on helppo saada. Kirjastoista löytyy myös erilaisia lehtiä, esim. Tiede-lehteä ja Hesaria. Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin voi tilata etukäteen, ja vain hakea sen joltain info-pisteeltä. Se on ehkä kätevämpää niille jotka eivät halua ylimääräistä seikkailua kirjaston uumenissa.
Sitten on tietenkin olemassa kansalaisopistot, joiden kurssivalikoimasta löytyy lukionkursseista käsityöhön ja musiikkiin.
Oman bändin voi perustaa, tai hypätä vaihtoehtoisesti mukaan esimerkiksi täällä tai täällä, jos vain tietää millä paikkakunnalla on pitemmän aikaa. Voihan toisaalta ilmoituksen laittaa myös pelkälle jammailuseuralle, jos sitä ei muuten tahdo löytyä :)
Vapaaehtoistyöhön voi ilmoittautua, niissä vain tahtoo olla pulmana pitempiaikaisen sitoutumisen pakko sekä se, että se taidetaan laskea te-toimistossa työksi, joten tukien kanssa on taas värkkäämistä ja vääntöä. Huom! muillakin kuin kristillisillä järjestöillä on vapaaehtoistyön paikkoja auki.
Uusi harrastus olisi myös oiva välivuoden täyttö matskua. Jokin liikuntaharrastus tai partio voisi antaa vähän uutta elämään. Nekin vain kannattaisi aloittaa syksyllä. Meikällä tuli mieleen vasta tuossa ennen joulua, ja kohta menen valmennuskurssille toiselle paikkakunnalle, joten enää ei oikein kannata aloittaa mitään... Mutta jos ei vielä ensi vuonnakaan sitä opiskelupaikkaa tipu niin voisin aloittaa partion.
Ja tosiaan, valmennuskurssi on myös hyvä vaihtoehto pelkälle kotona makaamiselle. Niitä järjestetään kevään lisäksi myös syksyllä, mikä oli ainakin minulle yllätys. Syksyllä olisi ehtinyt syventyä asiaan ja sen jälkeen jatkaa harjoittelua itsenäisesti. Nyt on pikemminkin käynyt niin, että lusmuilen itsenäisesti, ja panikoin ja pidän loppukirin valmennuskurssin aikaan.
Lisäksi jos rahaa ei ole tuhlattavaksi asti, voi harkita varjovalmennusta, mikä on siis yliopisto-opiskelijoiden järjestämää ilmaista (tai lähes ilmaista?) valmennusta. Ongelma saattaa vain olla, että jos asuu pienemmällä paikkakunnalla, valmennusta tuskin löytyy lähialueilta. Kannattaa kuitenkin tutkia asiaa ajoissa, jos vaikka tärppäisi :)