Toinen kynnys elvyttämiseen - tai ylipäätään auttamiseen jos toinen on kanveesissa - on se, että monet ihmiset joita olen nähnyt tuolla ulkona makaamassa (ojassa) ovat aika juoppojen näköisiä. Tai sen näköisiä että sieltä pikku-juoppo-Jorma-Petterin kätösestä saattaa löytyä vaikkapa puukko taikka rikkoontunut lasipullo. Tekee hirveästi mieli auttaa, jos saattaa saada puukosta. Tietenkin se on aika epätodennäköistä, mutta silti. Ja jos sitten juoppo-Jorma-Petterin takia soittaa 112:teen, ja pitäisi sitten alkaa vaikka suusta-suuhun elvytystä tekemään, niin pakko sanoa, lyhyellä tähtäimellä en mieluiten auttaisi kyseisessä tilanteessa ollenkaan. Pääsisi huomattavasti helpommalla. Onneksi nyt on kuitenkin yleisemmässä siviili-elvytyksessä käytössä pelkkä painelu-elvytys (niin Suomessa kuin ilmeisesti muuallakin):
Kuitenkin jos kyse olisi minusta tai läheisestäni, olisi todella hyvä, että joku pysähtyisi auttamaan. Siksi itsekkyyteni on vielä typerämpää ja ... no, itsekästä. Ajattelen kuitenkin, että jos ihminen huomaa jonkin epäkohdan, jolle hän voi tehdä jotain, on vastuutonta, moraalitonta ja alhaista olla tekemättä sille mitään. Esimerkiksi että jotakuta Jorma-Petteriä kohdellaan rasistisesti ja toinen Jorma-Petteri kävelee vain ohi. "Välinpitämättömyys on maailman syöpä."
Ja kun päästiin hippi-meininkiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti